Tää tapahtu reilu viikko sitten, ehkä kaksikin viikkoa takaperin.
Olin jo joitain päiviä huomannu, että masennuksen oireet oli jääny pääasiassa kokonaan taakse ja olin jo siitä onnellinen, että toimintakyky oli palannu lähes normaalille tasolle.
Yks ilta läksin kävelemään, koska vaan tuntui siltä (mitä ei ollut tapahtunu aikoihin) ja nautin siitä ihan täysillä.
Se tunne oli ihan mieletön - aurinko oli laskemassa järven taakse ja maisema oli ihan oranssi, pellolla oli vettä ja joutsenia, märkä hiekka tuoksu ja toi selkeesti mieleen jo lähestyvän kesän, linnut liverteli puissa...
Jotenki mun kaikki aistit heräs eloon ja se hyvän olon tulva oli ihan mieletön.
Tuntu oikeesti hyvältä. Tai kun yleensä TUNSI jotain. Hymyilytti. Melkeen itketti.
No niin, nyt mun tekee mieli kommentoida kaikkea hempeää joka merkintään! :D Mutta siis et uskokaan miten onnellinen mä olen lukiessani tätä. Ihan mielettömän mahtavaa! Nyt vain hymyä huuleen ja eteenpäin! <3
VastaaPoista:) <3
VastaaPoista