Otsatukan kohtalo on tosi hankala. Mulla on viha-rakkaussuhde siihen, koska parhaimmillaan se on tosi kiva ja pahimmillaan haluan kasvattaa sen
pitkäks.
Tällä hetkellä pääni on muuten musta, mutta otsis on kirkkaankirkkaan punainen, niinkun alla olevalla leidillä. Pian se on taas musta. Oon kyllästyny jo jatkuvaan värjäämiseen ja värin valumiseen hikoillessa ja jos sataa.
Otsis voi olla tosi kivakin, niinku yllä olevissa kuvissa. Jopa blodit hiukset toisinaan houkuttaa, vaikka tiedän, että blodius ei ole mun juttu.
Voi huoh!
Tällee kesän tullen alkaa taas tehä mieli muodonmuutosta.











Ku sais tollaset kiharat... Mun tukka alkaa olee hyvän pitkä, otsiskaan ei tarvi enää omia virityksiä. Ponnarille menee kivasti... but how boring is that? :D
VastaaPoista