Päivä 24 – Tämä saa minut itkemään

Masennuksen alkuaikoina ei tarvinut olla kummonenkaan asia, kun jo vuodatin vesiä. Nykyään en niinkään itkeskele, mutta...

Joskus on niin yksinäinen olo, että alkaa itkettämään. Kun miettii liikaa, kuinka muilla on se joku joka rakastaa ja itse on aina vaan yksin. Mutta ne on aika harvoja kertoja. Joskus vaan.

Kuolema. Mun ei tartte kun nähdä joku pienikin eläin, joka on kuollut, niin mä jo itken. Tulee vaan niin paha olo.

Väsymys. Joskus on niin väsynyt ja, kun tietää, että olisi jaksettava, niin ei voi kun itkeä.

Jos joku sanoo pahasti, loukkaa mua tai mun läheisiä.

Ajatus, että menettäisin Hildan.