Aurinko on paistanu tällä viikolla jo monena päivänä ja päivät on ollu kirpeitä. Mä en enää halua vetää verhoja ikkunan eteen, kun ulkona on kirkasta. Siedän jo sitä pientä lupausta keväästä: valoa.
Katon sen liittyvän siihen, että masennus alkaa pikkuhiljaa nujertua ja pahimmat oireet alkaa olla takana. Ei ollenkaa paskempi juttu. Supersuperhuonoja päiviä ei oo ollu enää pariin viikkoon.
Like it.
Ylihuomenna Anne hyppää linjuriautoon ja huristaa Lahteen Minna-hanin luokse lorvaamaan ja Minnan hermoja kiristämään kotihengettären hössötyksellä ; ) Can't wait!!!
Hamekangasostoksille on pakkopakko päästä. Oon niin täpinöissäni tästä uudesta harrastuksesta, että en meinaa nahoissani pysyä. Kuin kauan se sit kestääkään...
Netin kangastarjonta on ihana... Kävin jo ottamassa vähän esimakua minkälaisia hame ja kassikankaita voisin haluta. Niitä on ihan laidasta laitaan kukasta kalloon, pinkistä mustaan :P
Dumdum.
VastaaPoista