Viiminen pari viikkoa on ollu hurjaa nukkumattomuutta, joululahjojen tekemistä (avokki on jo vissii aika kyllästyny ompelukoneen surrutukseen :P), suunnittelua ja viimiset päivät sairastelua.
Sen lisäks, että on tätä joulutöhinää, niin kolmen viikon päästä mä oon jo toista päivää töissä. Ihan käsittämätöntä mihin tää aika hävis.
Vastahan mä muutin Kouvolaan opiskelee, vastahan me tavattiin R:n kanssa. Vastahan me muutettii Joutsaan ja mulla oli vielä melkeen puol vuotta saikkua edessä. Siis mitä tapahtu?
Ei sillä, ootan kyllä tavallaan sitä, että elämään tulee vähän rytmiä ja touhua. Töissä kuitenki odottaa ihan hyvät puitteet, kun lapset on jo isoja ja omatoimisia. Pääsee osin helpommalla, kun taas vauvojen kanssa.
Jotenki se on vaan hurjaa. Edellisen kerran oon ollu töissä puoltoista vuotta sitten. Miten aika on kulunukkaa niin nopeesti?
Mut ensin mä nautin tästä vapaasta, hyvästä olosta, inspiraatioista, touhuumisesta, pitkistä päiväunista ja valvotuista öistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti